Olen parin vuoden sisällä hankkinut kaksi työkalua, joille
on ollut paljon enemmän käyttöä kuin aluksi olen ajatellutkaan. Toinen on
naulapyssy ja toinen pöytäsirkkeli.
 |
Naulapyssy, pöytäsirkkeli sekä erilaista roinaa. |
Näille kahdelle laitteelle löytyi jälleen käyttöä, kun rakensin linnunpöntön. Sahasin laudasta sekä lankusta kapeita rimoja, jotka sitten nidoin naulapyssyllä yhteen. Vietettyäni noin viikon illat autotallissa luomus oli valmis: pari linnunpönttöä sekä lintulauta, jotka yhdessä muodostavat linnan. Käyttöä tälle pönttö-lintulaudalle siis saattaa
löytyä sekä kesäisin että talvisin.
 |
Linnassa on neljä tornia, joissa kolme voi toimia linnunpönttöinä.
Linnan pihalla on talousrakennus, joka toimii ruokavarastona. |
 |
Laskusilta toimii laskeutumis- ja seisoma-alustana ja sen voi sulkea kesäksi.
Lahoamisen hidastamiseksi koko linna on käsitelty puuöljyllä kahdesti. |
Itse linnan rakentamisen lisäksi minulla on ollut kova miettiminen, millaiset siivekkäät
olisivat sopivia asumaan linnaan. Linnaanhan kuuluvat kuninkaallista sukua
olevat asukit, sekä tietenkin heidän hovinsa ja muu saduista ja
historiankirjoista tuttu väki. Tässä miettimisessä olen toki hieman käyttänyt
myös nettiä, ja kiitos Googlen, yleistiedon pikkuriikkinen täydentäminen käy
joutuisammin kuin lintukirjoja pläräämällä.
Paratiisilintuja linnaan olisi tarjolla koko kuninkaallinen
perhe: kuningas- ja kuningatarparatiisilintu sekä prinssi- ja
prinsessaparatiisilinnut. Toisaalta on myös paratiisileski, joka kuulostaa
käsitteenä jotenkin ristiriitaiselta ja vie ajatukset satukirjoihin kuuluvaan
ilkeään äitipuoleen. Ehkä joudumme kuitenkin unohtamaan paratiisilinnut, sillä
ne ovat keskimäärin noin variksen kokoisia ja asustavat Oseaniassa. Jatketaan muihin
lintulajeihin.
 |
Prinsessaparatiisilintu |
Joka tapauksessa linnaan kuuluisi saada kuningas.
Kuningaspingviini, -albatrossi tai -kondori kenties? Ei, liian suurikokoisia,
eikä näitäkään esiinny maassamme. Kuningastiira? Ei, sekin on 40–50-senttinen,
eikä näitäkään maamme ilmatilassa lentele. Samoilla perusteilla voidaan unohtaa
myös Falklandinsaarilla asuva kuningasmerimetso sekä luoteisen Tyynenmeren
kuningasmerikotka. Papukaijoihin kuuluvat kuningaskaijat taas asustelevat eri
puolilla Oseaniaa, eivätkä kylmään Suomeen taida ihan hevillä lähteä. Suomessa sen
sijaan tavataan säännöllisesti kyhmyhaahkaa, englanniksi king eider, vaikka se
onkin täällä lähinnä tunnettu vain läpimuuttajana. Tämä muiden haahkojen tapaan
merellä viihtyvä lintu on kylläkin jopa yli kaksikiloinen ja sen siipien
kärkiväli on yli metrin. Kyhmyhaahka jääköön merelle asumaan.
 |
Kuningasmerikotka |
 |
Kuningastiira |
 |
Kyhmyhaahka |
Mutta ei hätää, onhan meillä vielä Etelä-Suomessa juuri ja
juuri viihtyvä kuningaskalastaja. Se tosin yleensä pesii hiekkaisissa törmissä,
mutta toisaalta kukaan ei varmasti ole aiemmin tarjonnut sille asumukseksi
aitoa kuninkaallista linnaa.
 |
Kuningaskalastaja |
Entäpä kuninkaan muu perhe? Suomen kielellä etsittäessä kuningattaria
näyttää lintumaailmassa olevan vain muutama: kuningatarhedelmäkyyhky (Australia),
kuningatarliputtaja (Uusi-Guinea) sekä edellä mainittu, Papua-Uudessa-Guineassa
asuva kuningatarparatiisilintu. Nämäkin täytyy unohtaa, sillä väärän
asuinpaikan lisäksi ne ovat liian suurikokoisia tähän linnaan.
 |
Kuningatarhedelmäkyyhky |
 |
Kuningatarliputtaja |
Ehkäpä siis kuningatarta ei nyt vain ole. Linnaan kuuluu
kuitenkin ehdottomasti prinsessa tai muu linnanneito. Sellaiseksi voisi nimen
puolesta sopia oivallisesti vaikkapa neitokakadu, neitokurki tai jokin
neitokolibreista, tai ehkä kaikkein parhaiten aavikkoloistokaija eli princess
parrot.
Aloitetaan aavikkoloistokaijasta. Sen sopivuutta puoltaa sen tapa pesiä lähellä lajitovereitaan, mikä sopisi hyvin tähän noin puolimetriseen linnaan. Viihtyvyyttä saattaisivat kylläkin ankarasti vähentää aavikkoloistokaijan taipumus asustaa Australian kuivilla seuduilla, vesistöjen lähellä, sekä sen suurehko, jopa puolimetrinen koko. Elinehdot eivät täällä kotipahassamme oikein taida täyttyä. Entäpä toinen papukaija, neitokakadu? Ei, taas yksi liian suurikokoinen ja liian kaukana etelässä viihtyvä lintulaji. Neitokurki sen sijaan on bongattu Suomestakin joitakin kertoja, mutta liian suurihan sekin on, eikä pesi kolossa tai linnantornissa. Mutta neitokolibrit: vihdoinkin lintuja, joille rakentamani linnan tornien aukot ovat kyllin suuria ja linnut mahtuisivat lentämään niistä sukkelasti sisään. Sisään voisi valitettavasti käydä myös Pohjolan kylmä tuuli, joka todennäköisesti kävisi näille etelän minisiivekkäille kohtalokkaaksi. Ehkä ne pahimmillaan saisivat jopa lintuinfluenssan?
 |
Neitokakadu |
 |
Sinineitokolibri |
 |
Aavikkoloistokaija eli
princess parrot |
Toisaalta eiväthän kuninkaat perheineen toki ole ainoita
jalosukuisia, joita linnoissa on perinteisesti asustellut. Miten olisi itään
viittaava sulttaanipitta, sulttaanitikka tai sulttaanitiainen, joista erityisesti
pitta olisi sopivan pienikokoinen? Olisi siinä ainakin lintubongareilla
ihmettelemistä, sillä näitä lajeja tavataan normaalisti vain Kaakkois-Aasian
trooppisissa ja subtrooppisissa maissa. Flunssaan kuolisi sekin tänne
muutettuaan, linnat kun yleensäkin ovat kylmiä ja vetoisia paikkoja asua.
Euroopassakin tavattava sulttaanikana puolestaan on jo kokonsakin puolesta
epäsopiva asukas linnaamme.
 |
Sulttaanipitta |
 |
Sulttaanikana |
Keisarikotka voidaan sekin hylätä suoralta kädeltä, vaikka
olisikin Suomessa ääriharvinaisena lintuna tervetullut naapuri. Samoin voidaan
hylätä englanniksikin komealta kalskahtava crowned hawk-eagle eli
keisarijalokotka. Se tosin tunnetaan myös vähemmän imartelevalla nimellä
afrikanapinakotka.
 |
Keisarikotka |
 |
Keisarijalokotka |
Siipien kärkiväliltään yli kaksimetrinen ja pituudeltaan yli
metrin pitkä keisarifregattilintu olisi kotipihalla mahtava ilmestys, varsinkin
ponnistaessaan punaisen rintansa täyteen ilmaa. Sitten se lehahtaisi ylös ja
liitelisi jopa kahden ja puolen kilometrin korkeuteen. Niinpä niin. Ehkä ei
kuitenkaan.
 |
Keisarifregattilintu |
Keisarinappari olisi paitsi ulkonäöltään, myös nimensä ja sukunsa perusteella linnapönttöön täydellinen asukki: sen englanninkielinen nimi on royal flycatcher ja se kuuluu varpuslintuihin kuuluvaan tyrannien heimoon. Lisäksi se on noin rastasta vastaavan kokonsakin puolesta lähes sopiva laji hautomaan poikasiaan linnan tornipöntössä. Voi kuitenkin olla, että sitäkin häiritsisi maamme pohjoinen sijainti. Keisarinappari nimittäin asuu normaalisti trooppisella tai subtrooppisella vyöhykkeellä Etelä-Amerikan mantereella. Ja vaikka tyrannien heimo on hyvin laaja, minkään niistä ei tiedetä koskaan eksyneen Suomeen. Sama koskee kipuajien heimoon kuuluvia tyrannikipuajia.
 |
Keisarinappari |
 |
Tyrannikipuaja |
Näyttää siltä, että kuningaskalastajan lisäksi muita siniverisiä on tähän linnaan
turha odotella, ja itse asiassa epäilen kuningaskalastajankin saapumista tähän kiinteistöön hyvin epätodennäköisenä. Ja ehkäpä kuninkaiden ja muiden jalosukuisten aika on muutenkin
menneen talven lumia. Nykyäänhän suuri osa esimerkiksi Keski-Euroopan linnoista
on rikkaiden mutta muuten aivan tavallisten ihmisten koteina, joten miksei sama
pätisi lintuihin. Kävisivätkö lintulinnan asukkaiksi vaikkapa snobilta
kuulostavat, varpuslintujen lahkoon ja orneerojen heimoon kuuluvat pystynokat? Eivät, valitettavasti. Eivät myöskään
pystynokkakolibrit tai pystynokkamuurat, sillä ne kaikki asuvat Keski- tai
Etelä-Amerikassa.
 |
Ruskopystynokka |
 |
Pystynokkakolibri |
 |
Pystynokkamuura |
Tai ehkäpä jalosukuisia lintuja olisivat uskottavasti voinet
esittää matkijalinnut, sekin olisi
minulle muun puutteessa kelvannut. Niitäkään ei vain vielä koskaan ole
liihotellut Amerikan mantereelta Suomeen.
 |
Ruostesirppimatkija |
Pystynokkien kanssa samaan, ainoastaan Etelä-Amerikassa
tavattavaan orneerojen heimoon kuuluvat myös puna- ja ruskolinnaorneerot. Ne
olisivat ainakin nimestä päätellen varmasti viihtyneet tässä hulppeassa mutta
kodikkaassa, varta vasten siivekkäille suunnitellussa linnassa, jonka olisin toki
voinut maalata vaikka sitten punaiseksi tai rusehtavaksi, asukkaan mieltymysten
mukaan. Mutta ei sitten.
 |
Punalinnaorneero |
Entä tulisiko edes tornipöllö asumaan linnamme torniin?
Suomessa tornipöllöä on kyllä havaittu jopa ihan äskettäin vuonna 2006, mutta sen
lähes metrinen siipien kärkiväli taitaa rajoittaa sen halukkuutta muuttaa juuri
näihin meidän tarjoamiimme torneihin.
 |
Tornipöllö |
Joten kuningaskalastajat: olkaa hyvät, linna on teidän, jos
kelpaa. Toki torneihin voi minun puolestani muuttaa taviksiakin kuten kirjosieppo, peippo ja pajulintu. On sitä paitsi muistettava, että ihmismaailmassakin niin sanotut
kuninkaalliset ovat lopulta vain tavallisia ihmisiä.
 |
Varpunen |
Upea linna ja ansiokas kiinteistövälittäjän asiantuntemus! hauskaa! RR
VastaaPoista