sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Loistokas lukaali linnuille




Olen parin vuoden sisällä hankkinut kaksi työkalua, joille on ollut paljon enemmän käyttöä kuin aluksi olen ajatellutkaan. Toinen on naulapyssy ja toinen pöytäsirkkeli. 


Naulapyssy, pöytäsirkkeli sekä erilaista roinaa.

Näille kahdelle laitteelle löytyi jälleen käyttöä, kun rakensin linnunpöntön. Sahasin laudasta sekä lankusta kapeita rimoja, jotka sitten nidoin naulapyssyllä yhteen. Vietettyäni noin viikon illat autotallissa luomus oli valmis: pari linnunpönttöä sekä lintulauta, jotka yhdessä muodostavat linnan. Käyttöä tälle pönttö-lintulaudalle siis saattaa löytyä sekä kesäisin että talvisin.

Linnassa on neljä tornia, joissa kolme voi toimia linnunpönttöinä.
Linnan pihalla on talousrakennus, joka toimii ruokavarastona.

Laskusilta toimii laskeutumis- ja seisoma-alustana ja sen voi sulkea kesäksi.
Lahoamisen hidastamiseksi koko linna on käsitelty puuöljyllä kahdesti.

Itse linnan rakentamisen lisäksi minulla on ollut kova miettiminen, millaiset siivekkäät olisivat sopivia asumaan linnaan. Linnaanhan kuuluvat kuninkaallista sukua olevat asukit, sekä tietenkin heidän hovinsa ja muu saduista ja historiankirjoista tuttu väki. Tässä miettimisessä olen toki hieman käyttänyt myös nettiä, ja kiitos Googlen, yleistiedon pikkuriikkinen täydentäminen käy joutuisammin kuin lintukirjoja pläräämällä.

Paratiisilintuja linnaan olisi tarjolla koko kuninkaallinen perhe: kuningas- ja kuningatarparatiisilintu sekä prinssi- ja prinsessaparatiisilinnut. Toisaalta on myös paratiisileski, joka kuulostaa käsitteenä jotenkin ristiriitaiselta ja vie ajatukset satukirjoihin kuuluvaan ilkeään äitipuoleen. Ehkä joudumme kuitenkin unohtamaan paratiisilinnut, sillä ne ovat keskimäärin noin variksen kokoisia ja asustavat Oseaniassa. Jatketaan muihin lintulajeihin.

Prinsessaparatiisilintu
Joka tapauksessa linnaan kuuluisi saada kuningas. Kuningaspingviini, -albatrossi tai -kondori kenties? Ei, liian suurikokoisia, eikä näitäkään esiinny maassamme. Kuningastiira? Ei, sekin on 40–50-senttinen, eikä näitäkään maamme ilmatilassa lentele. Samoilla perusteilla voidaan unohtaa myös Falklandinsaarilla asuva kuningasmerimetso sekä luoteisen Tyynenmeren kuningasmerikotka. Papukaijoihin kuuluvat kuningaskaijat taas asustelevat eri puolilla Oseaniaa, eivätkä kylmään Suomeen taida ihan hevillä lähteä. Suomessa sen sijaan tavataan säännöllisesti kyhmyhaahkaa, englanniksi king eider, vaikka se onkin täällä lähinnä tunnettu vain läpimuuttajana. Tämä muiden haahkojen tapaan merellä viihtyvä lintu on kylläkin jopa yli kaksikiloinen ja sen siipien kärkiväli on yli metrin. Kyhmyhaahka jääköön merelle asumaan.

Kuningasmerikotka


Kuningastiira

Kyhmyhaahka

Mutta ei hätää, onhan meillä vielä Etelä-Suomessa juuri ja juuri viihtyvä kuningaskalastaja. Se tosin yleensä pesii hiekkaisissa törmissä, mutta toisaalta kukaan ei varmasti ole aiemmin tarjonnut sille asumukseksi aitoa kuninkaallista linnaa.

Kuningaskalastaja

Entäpä kuninkaan muu perhe? Suomen kielellä etsittäessä kuningattaria näyttää lintumaailmassa olevan vain muutama: kuningatarhedelmäkyyhky (Australia), kuningatarliputtaja (Uusi-Guinea) sekä edellä mainittu, Papua-Uudessa-Guineassa asuva kuningatarparatiisilintu. Nämäkin täytyy unohtaa, sillä väärän asuinpaikan lisäksi ne ovat liian suurikokoisia tähän linnaan.

Kuningatarhedelmäkyyhky

Kuningatarliputtaja


Ehkäpä siis kuningatarta ei nyt vain ole. Linnaan kuuluu kuitenkin ehdottomasti prinsessa tai muu linnanneito. Sellaiseksi voisi nimen puolesta sopia oivallisesti vaikkapa neitokakadu, neitokurki tai jokin neitokolibreista, tai ehkä kaikkein parhaiten aavikkoloistokaija eli princess parrot.

Aloitetaan aavikkoloistokaijasta. Sen sopivuutta puoltaa sen tapa pesiä lähellä lajitovereitaan, mikä sopisi hyvin tähän noin puolimetriseen linnaan. Viihtyvyyttä saattaisivat kylläkin ankarasti vähentää aavikkoloistokaijan taipumus asustaa Australian kuivilla seuduilla, vesistöjen lähellä, sekä sen suurehko, jopa puolimetrinen koko. Elinehdot eivät täällä kotipahassamme oikein taida täyttyä. Entäpä toinen papukaija, neitokakadu? Ei, taas yksi liian suurikokoinen ja liian kaukana etelässä viihtyvä lintulaji. Neitokurki sen sijaan on bongattu Suomestakin joitakin kertoja, mutta liian suurihan sekin on, eikä pesi kolossa tai linnantornissa. Mutta neitokolibrit: vihdoinkin lintuja, joille rakentamani linnan tornien aukot ovat kyllin suuria ja linnut mahtuisivat lentämään niistä sukkelasti sisään. Sisään voisi valitettavasti käydä myös Pohjolan kylmä tuuli, joka todennäköisesti kävisi näille etelän minisiivekkäille kohtalokkaaksi. Ehkä ne pahimmillaan saisivat jopa lintuinfluenssan?

Neitokakadu
Sinineitokolibri
Aavikkoloistokaija eli
princess parrot

Toisaalta eiväthän kuninkaat perheineen toki ole ainoita jalosukuisia, joita linnoissa on perinteisesti asustellut. Miten olisi itään viittaava sulttaanipitta, sulttaanitikka tai sulttaanitiainen, joista erityisesti pitta olisi sopivan pienikokoinen? Olisi siinä ainakin lintubongareilla ihmettelemistä, sillä näitä lajeja tavataan normaalisti vain Kaakkois-Aasian trooppisissa ja subtrooppisissa maissa. Flunssaan kuolisi sekin tänne muutettuaan, linnat kun yleensäkin ovat kylmiä ja vetoisia paikkoja asua. Euroopassakin tavattava sulttaanikana puolestaan on jo kokonsakin puolesta epäsopiva asukas linnaamme.

Sulttaanipitta

Sulttaanikana


Keisarikotka voidaan sekin hylätä suoralta kädeltä, vaikka olisikin Suomessa ääriharvinaisena lintuna tervetullut naapuri. Samoin voidaan hylätä englanniksikin komealta kalskahtava crowned hawk-eagle eli keisarijalokotka. Se tosin tunnetaan myös vähemmän imartelevalla nimellä afrikanapinakotka.

Keisarikotka

Keisarijalokotka

Siipien kärkiväliltään yli kaksimetrinen ja pituudeltaan yli metrin pitkä keisarifregattilintu olisi kotipihalla mahtava ilmestys, varsinkin ponnistaessaan punaisen rintansa täyteen ilmaa. Sitten se lehahtaisi ylös ja liitelisi jopa kahden ja puolen kilometrin korkeuteen. Niinpä niin. Ehkä ei kuitenkaan.

Keisarifregattilintu
Keisarinappari olisi paitsi ulkonäöltään, myös nimensä ja sukunsa perusteella linnapönttöön täydellinen asukki: sen englanninkielinen nimi on royal flycatcher ja se kuuluu varpuslintuihin kuuluvaan tyrannien heimoon. Lisäksi se on noin rastasta vastaavan kokonsakin puolesta lähes sopiva laji hautomaan poikasiaan linnan tornipöntössä. Voi kuitenkin olla, että sitäkin häiritsisi maamme pohjoinen sijainti. Keisarinappari nimittäin asuu normaalisti trooppisella tai subtrooppisella vyöhykkeellä Etelä-Amerikan mantereella. Ja vaikka tyrannien heimo on hyvin laaja, minkään niistä ei tiedetä koskaan eksyneen Suomeen. Sama koskee kipuajien heimoon kuuluvia tyrannikipuajia.

Keisarinappari

Tyrannikipuaja

Näyttää siltä, että kuningaskalastajan lisäksi muita siniverisiä on tähän linnaan turha odotella, ja itse asiassa epäilen kuningaskalastajankin saapumista tähän kiinteistöön hyvin epätodennäköisenä. Ja ehkäpä kuninkaiden ja muiden jalosukuisten aika on muutenkin menneen talven lumia. Nykyäänhän suuri osa esimerkiksi Keski-Euroopan linnoista on rikkaiden mutta muuten aivan tavallisten ihmisten koteina, joten miksei sama pätisi lintuihin. Kävisivätkö lintulinnan asukkaiksi vaikkapa snobilta kuulostavat, varpuslintujen lahkoon ja orneerojen heimoon kuuluvat pystynokat? Eivät, valitettavasti. Eivät myöskään pystynokkakolibrit tai pystynokkamuurat, sillä ne kaikki asuvat Keski- tai Etelä-Amerikassa. 

Ruskopystynokka

Pystynokkakolibri
Pystynokkamuura

Tai ehkäpä jalosukuisia lintuja olisivat uskottavasti voinet esittää matkijalinnut, sekin olisi minulle muun puutteessa kelvannut. Niitäkään ei vain vielä koskaan ole liihotellut Amerikan mantereelta Suomeen.

Ruostesirppimatkija
Pystynokkien kanssa samaan, ainoastaan Etelä-Amerikassa tavattavaan orneerojen heimoon kuuluvat myös puna- ja ruskolinnaorneerot. Ne olisivat ainakin nimestä päätellen varmasti viihtyneet tässä hulppeassa mutta kodikkaassa, varta vasten siivekkäille suunnitellussa linnassa, jonka olisin toki voinut maalata vaikka sitten punaiseksi tai rusehtavaksi, asukkaan mieltymysten mukaan. Mutta ei sitten.

Punalinnaorneero
Entä tulisiko edes tornipöllö asumaan linnamme torniin? Suomessa tornipöllöä on kyllä havaittu jopa ihan äskettäin vuonna 2006, mutta sen lähes metrinen siipien kärkiväli taitaa rajoittaa sen halukkuutta muuttaa juuri näihin meidän tarjoamiimme torneihin.

Tornipöllö
Joten kuningaskalastajat: olkaa hyvät, linna on teidän, jos kelpaa. Toki torneihin voi minun puolestani muuttaa taviksiakin kuten kirjosieppo, peippo ja pajulintu. On sitä paitsi muistettava, että ihmismaailmassakin niin sanotut kuninkaalliset ovat lopulta vain tavallisia ihmisiä.

Varpunen
-j

1 kommentti:

  1. Upea linna ja ansiokas kiinteistövälittäjän asiantuntemus! hauskaa! RR

    VastaaPoista