Onneksi kohta alkaa kesä ja loma. Kevät on tänäänkin edistynyt huimaa vauhtia. Alla kuva tonttimme toisesta, yhä maassa sinnittelevästä lumiläntistä. Vähiin käy ennen kuin häviää kokonaan. Sitten se onkin vain menneen talven lumia.
Toinen tänään bongattu kevään merkki oli nurmikon kulotus, jota naapurimme harrasti. Emmepä olleet ennen moista tuliesitystä päässeet ihailemaan. Savu oli melkoinen. Onneksi tuli ei levinnyt metsään. Ehkä mies tiesi mitä teki.
Tänään oli myös historiallinen päivä, sillä maakellarin rakentaminen alkoi. Tai no, revin pohjamuovit viime syksynä tyhjennetystä takapihan vesialtaastamme ja tutkin maaperää. Tarkoitus oli näin aluksi selvittää, tarvitaanko kellarin perustusten alle salaojitus vai ei.
Nimittäin: salaojat tarvitaan, jos maaperä ei ime tehokkaasti vettä eli on esimerkiksi savista. Jos taas maa on vettä läpäisevää hiekkaa, salaojitusta ei välttämättä tarvita. Mikäli kellari varustetaan salaojilla, salaojaputkien tulisi luonnollisesti viettää kellarista poispäin. Se taas meidän tapauksessamme vaikuttaa siihen, kuinka ylhäällä kellarin lattia voi olla, sillä kellarin takana on tasamaata ja lattian on oltava sitä ylempänä. Mitä alempana kellarin lattiataso on, sitä paremmin tila pysyy viileänä ja sitä alemmas vastaavasti myös katon voi asentaa, ja näin kellari sulautuu maastoon paremmin.
Ja mitä tämä lapiolla suoritettu pohjatutkimus paljasti? Sen, että hiekkaa on jonkun matkaa, mutta sitten alkaa tiiviimpi maa. Höh. Onko siinä nyt sitten tehokkaasti vettä läpäisevä maaperä vai ei?
Syy, miksi ryhdyin maakellariprojektin suunnittelun aloittamisen suunnittelusta lapionvarsihommiin, oli se, että sammakot olivat tunkeneet vanhasta tottumuksesta altaan pohjalle jääneen vesilirun täyteen kutupalleroita. Eivät raukat ymmärtäneet, että tämän kevään allasbileet on peruttu jo viime syksynä. Vähäinen lumien sulamisesta muodostunut vesimäärä oli haihtumassa uhkaavasti ja osa hyllyvästä pallolimasta oli jo jäänyt kuivalle maalle. Tartuimme siis lasten kanssa toimeen, äyskäröimme sammakonalkiot ämpäriin ja veimme kottikärryillä naapureiden ojaan heidän ilokseen. Pari sammakkoakin löytyi ja siirsimme ne siinä samalla.
![]() |
Kuvassa keskellä oleva musta löllö on sammakonkutua. Sitä oli 15 litraa. |
![]() |
Jurakaudella pyrstöliskot saattoivat kasvaa jopa nelimetrisiksi. Kyllä olisi lummealtaassa ruuhkaa... (kuva netistä) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti