Olohuoneen ikkunasta auennut metsämaisema oli koko lailla ikävän näköinen, ja vielä ikävämmältä se näytti läheltä katsottuna. Tälle metsäkolkalle ei ollut kenties koskaan Suomen vallan aikana tehty yhtään mitään, ja metsä oli täynnä kaatuneita ja pystyyn kuolleita runkoja, kituvia puita sekä kuivia, joka puolelle törröttäviä oksia. Aluskasvillisuutta ei ollut ja metsä oli kolkko, pimeä, vaikeakulkuinen ja luotaantyöntävä.
 |
| Vallitseva väri on ruskea. |
 |
| Pojat auttoivat. |
Nyt metsässä on puuhailtu muutama päivä, ja pihallemme näkyvä osa alkaa näyttää jo mukavasti paremmalta. Puiden kuivat oksat on leikattu ja pystyyn kuolleet sekä kituuttavat puut kaadettu. Suurin osa rungoista ja oksista on kuljetettu pois: hyväkuntoiset rangat säästettäväksi, huonokuntoiset läjään silmien ulottumattomiin ja oksat joko koneella murskeeksi tai kauemmaksi läjään. Suuria, hyväkuntoisia puita voisi vielä metsänhoidon nimissä kaataa, mutta siitä keskustellaan ensin tontin omistajan kanssa.
Aluskasvillisuutta ei tietenkään vielä ole metsänpohjalle ilmaantunut, mutta loppukesästä tilanne voi olla jo toinen, viimeistään tulevina kesinä. Nyt sinne nimittäin paistaa jo aurinkokin.
 |
| Haketta syntyi tänään noin kolme ja puoli laatikollista. |
 |
Nyt metsään paistaa jo aurinko. Etualalla noin 50 rangan pino.
Niistä syntyy ehkä vielä jotakin jännää... |
Tänään maanantaina oli myös sikäli merkittävä päivä, että itikat saapuivat. Aamupäivällä niitä oli jo muutama, illansuussa jo lähes kiusaksi asti. Ensimmäiset purematkin on jo saatu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti